12/13/2011

2011 kuvin ja äänin

Vuosi 2011 oli ehkä elämäni upein vuosi.

Vuosi kuvina:

2011 olen toiminut Jyvioni ry:n (Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat) toisena puheenjohtajana kumppaninani Janne. Tässä kuvassa on minun ja Jannen lisäksi vuoden 2012 puheenjohtajat Neea ja Marjo.


Vihreisiin touhuihin liittyen, olin myös viime vuonna Vihreiden puoluekokouksessa, joka oli mahtava reissu. Kuvassa Jyvionin edustajat puoluekokouksessa.


Siskoni sai kesällä kolmannen lapsensa tehden minusta tripla-tädin. Neito sai nimekseen Lotta Liisa Justiina.


Värjäsin viime vuonna myös tukkani vaaleaksi. Minulla on ollut punainen tukka vuodesta 2005 lähtien, joten tämä on ollut enemmän tai vähemmän suuri identiteettiuudistus. Kuva Casino Royale-bileistä, en normaalisti pukeudu näin...


Kävin keväällä lomalla Englannissa, jossa tutustuin Franiin ja Carrieen (ja Damianiin, joka tämän kuvan otti).


Parasta kaikista on kuitenkin ollut työni. Mulla on maailman parhaat työkaverit ja nautin joka ikisestä päivästä töissä. Olen myös päässyt reissailemaan, mm. Lahdessa, jossa kauppakeskuksessa pelautettiin Jelly Warsia.


2011 ostin myös itselleni kodin. 41m2, kaksi huonetta, kokonaan minun.
Olohuone:

Makuuhuone:


2011 Uuden Vuoden juhlat Casino Royale -teemalla, joissa juhlistin myös 23-vuotissyntymäpäiviäni olivat ihanat, etenkin kun värisevä viiksimieheni yllätti minut pääsemällä paikalle.



Vuosi ääninä:
Dave McPhersonin Last Year on biisi, jota olen kuunnellut paljon. Viime vuonna ja nyt alkuvuodesta. Hienot lyriikat.

Vuoden lempibiisi oli InMe - Saccharine Arcadia.

Alkuvuodesta erosin toistaiseksi pitkäaikaisimmasta parisuhteestani, ja olin aika hukassa elämäni suhteen kaikin puolin. Ei ollut suunnitelmaa miten eteenpäin, en osannut sanoa mitä haluaisin elämässäni tehdä, joten silloin soi paljon Dar Williamsin February.

Syksyllä loppui toinen, vain muutaman kuukauden pituinen suhde ja molempien erojen fiilikset kulminoituu aika hyvin Krezipin Fine -biisiin.

Tänä vuonna olen ikävöinyt paljon. Yhden tietyn ihmisen ikävöiminen kulminoituu kolmeen biisiin.
-Angus and Julia Stonen Silver Coin on biisi, jota kuuntelin paljon Englannin reissun jälkeen, kun mukaan tuli napattua heidän levynsä.
-InMe:n Chamber on jo vuodesta 2005 lähtien ollut tämän ihmisen kohdalla tärkeä biisi. Alkuvuonna kyseinen ihminen ei ollut millään tavalla osanä elämääni, ja silloin kuuntelin melkein repeatilla monta kuukautta tätä biisiä. I know that you are gone, but you're still a part of me, your spirit still holds on playing cards with me. Emotions in this truck, made for if you dream and if my heart should stop, I'll still be thinking of you and me.
-Lady Antebellumin Need You Now:n lyriikat taas iskevät kyseisen henkilön kohdalla ihan täysillä.

Kuuntelin paljon myös Don Johnson BIg Bandin Private Intensionsia. Mahtava biisi. Kyseinen biisi soi melkein koko junamatkan Lincolnista Lontooseen, kun sydän huusi ikäväänsä.

Englannin reissun jälkeen koitin liikkua eteenpäin elämässäni, öisin soi paljon The Scriptin The Man who can't be Moved, koska How can I move on when I'm still in love with you.

Marras- ja joulukuussa alkoi ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen, että ehkä oikeasti pystyn pääsemään elämässä eteenpäin ja lopettamaan ikävöinnin. Loppuvuodesta soi paljon Eva Cassidyn Songbird.

Vielä on mainittava uusi musiikillinen löyty viimeiseltä vuodelta, sillä vaikken osaakaan yhtä biisiä osoittaa, niin Breaking Benjamin on vuoden toiseksi kuunnelluin bändi. Mahtava, mahtava bändi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti